sunnuntai 10. joulukuuta 2017

JOULUN TUNTUA HAKEMASSA PORVOOSSA
 Käymme perinteisesti ystävien kanssa ennen joulua synnyinkaupungissani Porvoossa haistelemassa tunnelmaa. Tänä vuonna lumi oli ehtinyt tulla ja mennä, mutta sää oli pilvisen sateeton ja siksi täydellinen käyskentelyyn vanhan kaupungin kaduilla.
Olimme paikalla jo aikaisin ja vähän aikaa saimmekin kuljeskella kaikessa rauhassa ja piipahdella putiikkeihin, joissa oli väljää.
Hetki vain ja ihmisiä alkoi valua joka puolelta, mutta luohan sekin oman tunelmansa.
Viehättäviä "sisäänkutsuja" oli lähes joka kaupan ovella.
Yllättävää oli, että todella moni kauppa oli lopettanut ja uusi tullut tilalle. Jäimme kaipailemaan paria erittäin suosittua liikettä, mutta löysimme myös pari uutta kivaa puotia.
Raatihuoneen kojuilla kävi vilske, mutta meille ei sieltä tarttunut mitään matkaan. Sen sijaan vanhat tutut liikkeet Ometta ja Åtta eivät pettäneet tälläkään kertaa.
Joulun hyvän mielen tuoja!
Sisustusliike Vanille Home oli yksi uusista tuttavuuksista viehättävine tavaroineen, mutta ennen kaikkea tunnelmansa vuoksi. Valoa, pastellisia sävyjä, hyviä tuoksuja!
Putiikin ulkopuolella ihanan pirteät nuoret tytöt jakoivat ilmaiseksi glögiä ja pipareita ja kehottivat vierailemaan liikkeessä. 
Ehkä yksi kuvatuimpia tämän joulun "ihmeitä" on tämä pukki, joka yrittää toisen kerroksen parvekkeelta sisään...
Tällä kertaa oli liikkeellä myös tonttukuoro, joka toi lauluillaan hyvää mieltä kaupungissa vierailijoille.
Kaikissa ruokapaikoissa oli jonot ulos asti, sen verran suosittu oli tämä joulun avauksen viikonvaihde vanhassa Porvoossa. Me suuntasimmekin askeleemme torin laidan Café Gabrioleen ja sen herkullisten, jättikokoisten piirakkapalojen kimppuun.
Alkuun suolaista ja sen jälkeen valtavat piparkakku-mutakakut ja piparkakku-lattea. Kermavaahtoakin oli yllin kyllin ja täytyy sanoa, että ihan kaikkea emme pystyneet edes syömään.
Kyllä se joulumieli taisi löytyä meille kaikille lauantain aikana. Ostoksia ei tosin kovin paljon tehty (sillä servettejä ja kynttilöitä ei lasketa...). Parasta ehkä taas kerran oli kuitenkin se yhdessä kuljeskelu ja juttelu ja herkuttelu. 
Jouluun kuuluu tuo yhdessäolo ja siitä syntyvä tunnelma.
Sen tavoitimme.










keskiviikko 6. joulukuuta 2017

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KAHVIT TÖISSÄ JA MUSTIKKAMALJAT
 Huikea "Suomi 100" -vuosi on huipentumassa itsenäisyyspäivän viettoon ja työpaikoilla järjestettiin itsenäisyyspäivän aattona sinivalkoisia kahvitilaisuuksia. Niin myös meillä. Lähdin suunnittelemaan tarjoiluja suomalaisten raaka-aineitten ympärille ja tietysti värit olivat myös mielessä - sininen ja valkoinen. Osa väreistä toteutui enemmänkin kattauksessa, mutta kaiken kaikkiaan tunnelma oli juhlava.
Kynttilät, värillinen valosarja, siniset servetit ja kaitaliina, sekä tarjoilut loivat hienon näkymän.
Alkumaljoina juotiin Karpalo-kivennäisvettä, joissa koristeena oli muutama rosmariinin lehti ja pari karpaloa.
Kahvin kanssa nautittiin mustikkamaljat, jotka olin laittanut pieniin laseihin ja tietysti Fazerin sinistä suklaata.

MUSTIKKAMALJAT (20 pientä)

Valkosuklaa-vaniljapannacotta - pohjakerros

3 liivatetta
2 dl kuohukermaa
vaniljatanko
1-2 tl sokeria
100 g valkosuklaata
2 dl turkkilaista paksua jugurttia

 Pane liivatelehdet kylmään veteen n. 5 minuutiksi.
Kaada kerma ja vaniljatanko sekä sokeri kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen ja anna kiehahtaa kevyesti. Ota kuuma kattila liedeltä pois. Poista vaniljatanko tässä vaiheessa. Lisää suklaapalat joukkoon yksi kerrallaan koko ajan sekoittaen. Purista liivatelehdistä vesi pois ja lisää ne seokseen. Sekoita hyvin.
 Anna massan jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Lisää jugurtti joukkoon ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa vaniljasokeria. Sekoita viimeisen kerran huolellisesti ja kaada seos tarjoiluastiaan, esimerkiksi laseihin, jälkiruokakippoihin tai yhteen suurempaan kulhoon.
Anna pannacottan jähmettyä jääkaapissa ainakin tunti tai pari ennen kuin lisäät seuraavan kerroksen.


Mustikkatäyte - välikerros

3 liivatetta
3 dl mustikoita
2 1/2 dl (1 prk) vispikermaa
200 g vaniljarahkaa
2-3 rkl sokeria (tai oman maun mukaan)
sinistä pastaväriä (halutessasi sinisemmän värin)

 Laita mustikkatäytteen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen vaniljarahka ja sokeri.
Soseuta mustikat (pakastemustikoita ei tarvitse valuttaa). Erota noin desilitra mustikkasoseesta ja kuumenna se kiehuvaksi. Sulata joukkoon liotetut liivatteet. Sekoita kerma-rahkavaahdon joukkoon liivate-mustikkasose, loput mustikkasoseesta. Halutessasi voit sävyttää täytettä sinisemmäksi sekoittamalla joukkoon pastaväriä.

 Lisää jokaiseen tarjoilukippoon pari-kolme lusikallista mustikkatäytettä ja laita annokset jähmettymään jääkaappiin pariksi tunniksi tai yön yli.

Koristeluun

kermavaahtoa 
sinisiä nonparelleja

 Pursota kermavaahdosta ruusukkeet mustikkamaljojen pinnalle ja koristele nonparelleilla.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja onnea 100 vuotiaalle Suomelle!



sunnuntai 3. joulukuuta 2017

PERJANTAIN MAKUJA LAUTASELLA
 Aina vaan enemmän ja enemmän olen alkanut ajatella ruoka-annoksen ulkoasua ja tekstuureja kokatessani. Kaikkea ne Master Chefit saaavatkaan aikaan! Juuri päättyi Australian kisa ja jännitin joka päivä loppuun asti kokkien mukana. Wau, mitä annoksia. Ja se yllättää aina, millaisia huippuluomuksia kotikokit onnistuvatkaan valmistamaan. Olisi mielenkiintoista päästä tuollaiselle matkalle mukaan, mutta en ole koskaan haaveillut kokkauksesta ammattia itselleni. Nautin siitä, että voin keittiössä kokeilla uusia juttuja ja tarjoilla ystäville ja läheisille nautittavia makuelämyksiä.
PINAATTI-KEVÄTSIPULI-KASTIKE

Perjantai-illaksi olin hankkinut palan lohta ja sen ympärille aloin rakentamaan annosta. Pidän paljon pinaatista ja teinkin kevätsipulista, pinaatista ja kermasta kastikkeen. Mausteeksi ripaus suolaa, sokeria ja mustapippuria. 

VIHREÄT PAVUT BALSAMICOSSA

Olin myös hankkinut pitkiä, vihreitä papuja ja pilkoin pari salottisipulia, leikkasin päät pavuista ja puolitin ne. Kiehautin papuja pari minuuttia kiehuvassa vedessä, valutin ne ja kuullottelin pannulla salottisipulit ja pavut. Maustoin ne ruokalusikallisella balsamicoa, ripauksella suolaa ja sokeria. Herkkua!
RAPEA LOHI

Kalasta poistin nahan ja ruodot ja leikkasin sen reiluiksi paloiksi. Kierittelin lohen korppujauho-vehnäjauho-suola-valkopippuri -seoksessa ja paistoin reilussa voissa pannulla kullanruskeaksi ja rapeaksi.
 Ja se toinen rapeus tuli sitten perunalastuista eli sipseistä. Sipsit olisi voinut toki ottaa valmiina pussistakin, mutta halusin kokeilla, onnistuisinko saamaan uunissa myös rapeita lastuja. Olen toki tehnyt ennenkin juureslastuja, mutta tällä kertaa paneuduin vähän perusteellisemmin tärkkelyksen poistamiseen.


PERUNALASTUT 

perunoita
öljyä
suolaa

 Pese perunat hyvin. Viipaloi perunat ohuen ohuiksi kuorineen esim. mandoliinia apua käyttäen. Laita perunalastut kylmään veteen. Kaada vesi pois ja kaada uutta kylmää vettä perunoitten päälle. Tarkoituksena on huuhdella perunoista mahdollisimman paljon tärkkelystä pois.
 Kaada vesi pois ja levitä perunalastut puhtaan pyyhkeen päälle. Painele toisella pyyhkeellä tai talouspaperilla perunat mahdollisimman kuivaksi. Levitä perunat leivinpaperilla päällystetylle pellille mahdollisimman levälleen (yritä etteivät ne koskettaisi paljon toisiaan, minulla tosin ne olivat osittain päällekkäin ja se vaikuttaa siihen, että perunat eivät kuivu kunnolla).
 Ruiskuta tai ripottele perunoitten päälle kevyesti öljyä ha sormisuolaa tai tavallista suolaa.
 Paista 180 C uunissa n. 20 minuuttia ja käännä lastut kertaalleen. Jatka paistamista n. 10 min. Varo, etteivät perunat pala. Voit nostaa vähän uunin lämpöä tarvittaessa 200:n asteeseen.
Kuivasin perunoista mahdollisimman hyvin veden pois. Neljästä perunasta tuli näin paljon lastuja ja olisi ollut viisasta sijoittaa ne kahdelle eri pellille eikä päällekkäin. No, ensi kerralla sitten.
Olen saanut tädiltäni lahjaksi ihanan, pienen, kristallisen sormisuolakipon. Se on kuin koru keittiön työpöydällä!
Kaikki perunat, joihin tuli vähän ruskeaa väriä, olivat herkullisen rapeita, mutta värittömiksi jääneet jäivät pehmeiksi. Täytyy vielä kehitellä reseptiä. Tosin, kuten aiemmin totesin, päällekkäin laittaminen ei parantanut lopputulosta.
Kokonaisuus oli hyvä, maut ja tekstuurit täydensivät toisiaan. Balsamicopavuista tuli mukavaa hapokkuutta ja kermainen kastike teki mieli nuolla lautaselta lopuksi. 
Mukavaa viikonvaihdetta kaikille herkuttelijoille!