lauantai 30. joulukuuta 2017

JOUKINKUSTA KARAMELLIPOSSUKSI
- HÄVIKISTÄ HERKUKSI
 Kuinka kauan teillä syödään joulukinkkua? Kuinka ison kinkun paistatte? Teettekö, niin kuin eräs ystäväni, että paistelette kinkkuja pitkin joulukuuta? Vai niinkuin toinen ystäväni, joka hankki kaksi kinkkua, toisen ison ja toisen pienen, että voi paistaa pienen kinkun vielä sitten, kun iso on syöty?
Meillä paistettiin yksi, reilu nelikiloinen kinkku, kun emme olleet edes jouluaattona kotona syömässä illalla. Kinkkua siis riitti jaettavaksi nuorisollekin, kun lähtivät koteihinsa ja noin kilon pala oli siinä vaiheessa jäljellä, kun tuli stoppi. Ei enempää kinkkua. Ei leivälle eikä lautaselle. Joten piti keksiä jotain muuta. Piirakkaa, pizzaa, pyttipannua, hernekeittoa, kastiketta... Hernekeitto vähän myöhemmin eli pala kinkkua talteen pakastimeen. Kastike nappasi tällä kertaa ja ne lukuisat karamellipossureseptit, joita on näkynyt siellä täällä.
Itämaisten ruokien ystävänä tämä possu maistui juuri niin hyvältä kuin näyttääkin. Makeaa, vähän tahmaista, vähän hapanta, vähän rapeaa, vähän tulista. Päälle reilusti seesaminsiemeniä, muutama chilin viipale ja vihreää. Korianteria pitäisi olla, mutta korvaan sen aina lehtipersiljalla. Makuasia. Ja aasialaiset maut. Nam!

JOULUKINKUSTA KARAMELLIPOSSUA

n. 500-600 g joulukinkkua
öljyä paistamiseen
Kastike:
1/2 dlvettä
1/2 dl ruokokidesokeria
1 dl fariinisokeria (tai 1 1/2 dl fariinisok., jos ei ole ruokokidesokeria)
1 dl soijakastiketta
1 dl osterikastiketta
1 tuore chili pilkottuna pieneksi silpuksi
1 rkl balsamiviinietikkaa
n. 2 rkl seesamin siemeniä

 Mittaa kaikki kastikkeen aineet kattilaan, paitsi balsamicoa. Keittele hiljakseen välillä sekoittaen, kunnes kastike sakenee ja menee "vähän kasaan". 
 Kuutioi kinkku ja paista pannulla runsaassa öljyssä, kunnes pinta saa vähän väriä ja rapeutuu.
 Lisää kastikkeeseen balsamicoa. Maista, tarvitsetko lisää happamuutta ja lisää sen mukaan balsamicoa vähän.
 Nostele kinkkukuutiot kastikkeen sekaan (älä kaada suoraan ettei kastikkeeseen joudu paljoa öljyä). Sekoita ja lisää seesamin siemenet ja sekoita vielä. 
 Keitä lisäksi riisiä tai nuudelia. Koristele annokset chilin viipaleilla ja korianterilla tai lehtipersiljalla.
Kastike on ihanan tummaa ja siirappisen tahmeaa valmiina.
Paista kinkku pannulla runsaassa öljyssä rapeaksi.
Lisää reilusti seesamin siemeniä kastikkeeseen.
Jouluisessa servetissä on vähän itämainen vivahde. Juomaksi sopii hyvin vesi tai olut.
Herkuttelu alkakoon. Ja kokkailut jatkukoon!


sunnuntai 24. joulukuuta 2017

RAUHALLISTA JOULUA!
 Joulu on tullut taas kuin yllättäen. 
Joulukuun säät eivät ole juuri kummoisia lupailleet, mutta nyt aattoaamuna maassa on kuin onkin lunta. Ei paljon, mutta sen verran, että se vähän valaisee ja saa talven tunnelmaa aikaan.
Meillä on Tuusulassa tapana käydä ystäväni kanssa laulamassa kauneimmat joululaulut kirkossa 21.12. ja samalla laskeutua joulun rauhaan. Tai tohinaan. Miten milloinkin. Kirkossa julistetaan joulurauha jo tuolloin Tuomaan päivänä, mutta usein ne varsinaiset tohinapäivät ovat vasta edessä.
Vielä pari päivää sitten ei ollut lunta, kun kävimme tyttäreni kanssa viimeisillä jouluostoksilla. Mukaamme tarttui täydellisenä heräteostoksena tämä poro rekineen. Ihanasti se tuo valoa pihapiiriin, mutta johto oli vain puolitoistametrinen, joten jouduimme vähän "rakentamaan" apuja, että reki ei oikeasti lennä ilmassa. 
Jouluvalmistelujen keskellä maltetaan myös välillä istahtaa ja nauttia kuumat glögit Aura-pipareiden ja joulutorttujen kera.
Kuusen valosarjojen ja ikkunakynttelikköjen lisäksi valoa on vähän joka nurkassa ja tason päällä. Uusin hankinta on Villeroy&Bochin lasinen lumiukko. Sinne saa sisään pienen ledituikun, joka hehkuu pimeässä.
Nyt alkaa olla aika nauttia pari palaa kinkkua ja mennä joulusaunaan.
Rauhallista ja herkullista joulua teille kaikille!







tiistai 19. joulukuuta 2017

RISOTTOA A.HAUTALAN TAPAAN
 Jostain sattui silmiini Anni Hautalan risottoresepti ja siihen liittyvä viinisuositus. Ja kun oli viikonloppu tulossa, niin ajattelin sen myös toteuttaa. 
 Risotto itsessään on jo ihan loistavaa ruokaa ja yksi meidän perheen suosikkeja. Meillä oli kuitenkin pakastimessa vielä vähän lohta, joten lisäsin rapeaksi paistetun lohen risoton oheen. Erittäin hyvä!
 Ja tuo viini. Larochen Petit Chablis. Harvoin tuntuu, että joku viini suorastaan sulaa suuhun, mutta tämän kanssa kävi niin. Ihanan pyöreä ja lempeä maku, jossa kuitenkin oli häivähdys sitrusta ja vaikka viini oli ihan sellaisenaankin herkullista, täydensi se risottoa mahtavasti. Kympin suositus molemmille.
ANNI HAUTALAN RISOTTO

n. 1 litra hummerinlientä fondista
1 rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 pieni kuivattu punainen chili (tai punainen tuore chili)
2 dl arborioriisiä
suolaa
1 dl valkoviiniä
1 dl parmesanjuustoa raastettuna
voita
mascarponejuustoa (n. 2 ruokalusikallista)

 Lämmitä hummeriliemi omassa kattilassaan, jonka pidät koko ajan miedosti lämpimänä.
 Kuumenna tilkka öljyä pannulla tai laakeassa kattilassa ja lisää salottisipuli, valkosipuli ja murskattu chili.
 Kuullota sipuleita ja chiliä kolmisen minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää riisi ja sekoittele. Riisin pitää olla liikkeessä koko ajan, ettei se pala pohjaan! Parin minuutin kuluttua riisi alkaa olla reunoilta läpikuultavaa. Lisää viini silloin ja hämmennä koko ajan. Viini kuplii itsestään alkoholit taivaan tuuliin!
 Lisää ensimmäinen kauhallinen hummerilientä tässä vaiheessa ja pieni ripaus suolaa. Lisää suolaripaus aina liemen perään (mutta hillitysti). Laske lämpö sellaiseksi, että neste poreilee, mutta ei kiehu kovaa.
 Anna liemen imeytyä riisiin kunnolla ennen kuin lisäät seuraavan kauhallisen, sekoita samalla. Noin 15 minuutin kuluttua alkaa olla valmista. Riisin pitää olla pehmeää, mutta pieni suutuntuma täytyy jäädä.
 Varmista, että lientä on riittävästi, jotta risotto jää löysäksi.
 Nosta pannu pois liedeltä ja lisää voita, parmesaania ja mascarponea. 
Paistoin vielä korppujauhoissa, suolassa ja valkopippurissa käännellyt lohiviipaleet rapeiksi voissa. Ja muutama oksa herneenversoja viimeistelyyn. Aah!





perjantai 15. joulukuuta 2017

LOHIPELTIPIIRAKKA
 tai LOHILEVYPIIRAKKA
 Erilaiset pellille tehtävät piirakat, peltipiiraat, ovat taas palanneet leivontapöytiin ja juhlapöytiin. Se perinteinen lihapiirakka monine versioineen on varmasti suosituin ja meilläkin äitini toimesta sitä on tehty vuosikymmeniä.
 Tällä kerralla päätin tehdä juhlapöytään lohiversion ja käyttää taikinaan myös grahamjauhoja vehnäjauhojen lisäksi. Aika onnistunut piirakka tulikin! Tai itse asiassa kaksi. Piirakka on kätevämpi tarjoilla, kun siihen saa leikattua "kääntöreunaa".
LOHILEVYPIIRAKKA

Taikina
125 g margariinia tai voita
2 dl grahamjauhoja
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 dl maitoa
1 dl ruokakermaa

 Sekoita muruksi margariini ja jauhot, joihin on sekoitettu hiiva ja suola. Lisää kerma-maitoseos nopeasti sekoittaen. Teen itse taikinan monitoimikoneen leikkuuterällä. Se on nopea ja paras tapa saada taikina nopeasti sekaisin vaivaamatta sitä. Laita taikina jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytteen.

Täyte
2 dl riisiä
150 g kylmäsavulohta
2 kananmunaa
tilliä
suolaa
valkopippuria
Voiteluun
kananmuna

 Keitä riisi muutaman minuutin ylikypsäksi. Jäähdytä. Keitä kananmunat kovaksi. Jäähdytä.
 Leikkaa lohi pieneksi silpuksi. Kuori kananmunat ja riko haarukalla pieneksi silpuksi.
 Sekoita jäähtynyt riisi ja kananmuna- sekä lohisilppu. Silppua sekaan reilusti tilliä ja mausta suolalla ja ripauksella valkopippuria.

 Ota taikina jääkaapista ja jaa kahteen osaan. Kauli taikina ohueksi, suorakaiteen malliseksi levyksi. Laita taikina leivinpaperilla päällystetylle pellille. Laita puolet täytteestä puolikkaalle taikinalevylle. Kostuta vedellä taikinan reuna ja käännä taikinan toinen puoli lohi-riisiseoksen päälle. Painele reunat hyvin kiinni ja taita vähän reunoja piirakan alle.
 Voit halutessasi voidella pinnan kananmunalla. Pistele kansi myös haarukalla reikäiseksi tai leikkaa saksilla "suomu"aukkoja kanteen.
 Tee taikinan toiselle puolikkaalle samalla tavalla.

 Paista 200 C uunissa n. 20-30 min.

  

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

SUOLAKINUSKIPALAT JA JUHLINTAA
 Vielä viimeistä kertaa järjestin meillä kotona Suomi 100 -tunnelmissa syntymäpäivä- ja nimipäiväkahvit. Tytär oli auttamassa ja tekikin kauniin sini-valkoisen kattauksen. Sankareita oli taas kerran useampia, joten onnitteluhalauksia annettiin ja saatiin paljon. Olin ajatellut tehdä tarjottavatkin suomalaiseen "henkeen", mutta onnistuin vain suolaisten osalta; lohipiirakkaa ja karjalan piirakoita munavoilla.
 Kattauksen sininen valo toi vähän psykedeelisen vaikutelman, mutta mitä sitä ei olisi valmis tekemään juhlien vuoksi.
 Makeat tarjottavat olivat pipareiden, suklaan ja äitini pikkuleipien lisäksi perinteinen, mutta aina niin hyvä Luuumukakku.
 Ja tein myös nopeita muffinsseja banaanikakkutaikinasta, joihin upotin ennen paistamista ison puutarhavadelman keskelle. Lopuksi vähän tomusokeria ja muutama nonparelli koristeeksi.
 Lisäksi tein ensimmäistä kertaa suolakinuskipaloja ja nam! - näitä täytyy tehdä toistekin. Maapähkinävoita ja erilaisia sokereita ja kermaa ja vaikka mitä! Ihana Soppa365:n resepti, jota vähän tuunasimme tyttäreni kanssa eli laitoimme pohjataikinaan tilkan kermaa, koska taikina tuntui niin kuivalta murulta. Teimme myös vain puolikkaan annoksen ja tytär kauli pohjataikinan aika ohueksi, joten saimme kuitenkin leikattua valmiista levystä parikymmentä palaa.
Kuva ei tietenkään onnistunut, mutta pienen käsityksen tästä ehkä kuitenkin saa.

SUOLAKINUSKIPALAT (n. 30 pientä palaa tai puolitettuna ja ohueksi kaulittuna 20 palaa)

Pohja
150 g pehmeää voita
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl muscovadosokeria
2 tl vaniljasokeria
2-4 rkl kermaa
Väliin
n. 1-2 dl maapähkinävoita (crunchy, esim. Pirkan)
Päällys
3 dl kuohukermaa
175 g voita
1/2 dl tummaa siirappia
Päälle
sormisuolaa

Sekoita voi, jauhota, sokeri ja vaniljasokeri kulhossa. Lisää kerma ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Taikina on aika murumaista, mutta painele se käsin leivinpaperilla päällystetylle pellille tai vuokaan (n. 20 x 30 cm kokoiseksi).
 Paista 175 C uumissa n. 20-25 min. Ota uunista ja anna jäähtyä.
 Mittaa päällyksen aineet kattilaan ja keitä kinuskia keskilämmöllä koko ajan sekoitellen n.  20-30 min tai kunnes kinuski on paksua. Sen tulee olla niin paksua, että sen pystyy  juuri ja juuri levittämään.
 Levitä ensin maapähkinävoi jäähtyneen pohjan päälle ja kaada sen jälkeen kinuski. Voit ripotella sormisuolaa joko tässä vaiheessa, jolloin se maustaa kinuskia vähän enemmän tai vasta myöhemmin, jolloin suolakiteet jäävät vielä kauniimmin näkyville.
 Laita levy jääkaappiin jähmettymään n. puoleksi tunniksi ja leikkaa sen jälkeen palat valmiiksi terävällä veitsellä. Tarjoile vaikka vasta seuraavana päivänä.
Jäähtynyt levy odottaa päälleen levitettävää maapähkinävoita.
Ja sen päälle kauniin kiiltävä kerros kinuskia. Lopuksi ripotellaan päälle sormisuolakiteitä.
Juhliminen ja pienet - tai vähän isommat - herkutteluhetket piristävät arjen keskellä.
Kynttilät ja kaunis kattaus tuovat juhlatunnelman.
Valkoinen pienikukkainen joulutähti (tai itse asiassa syystähti) suorastaan loisti sinisellä liinalla ja olihan sen juurella toki astia täynnä Fazerin sinisiä suklaakonvehteja. Suomalaisuutta makeimmillaan!




sunnuntai 10. joulukuuta 2017

JOULUN TUNTUA HAKEMASSA PORVOOSSA
 Käymme perinteisesti ystävien kanssa ennen joulua synnyinkaupungissani Porvoossa haistelemassa tunnelmaa. Tänä vuonna lumi oli ehtinyt tulla ja mennä, mutta sää oli pilvisen sateeton ja siksi täydellinen käyskentelyyn vanhan kaupungin kaduilla.
Olimme paikalla jo aikaisin ja vähän aikaa saimmekin kuljeskella kaikessa rauhassa ja piipahdella putiikkeihin, joissa oli väljää.
Hetki vain ja ihmisiä alkoi valua joka puolelta, mutta luohan sekin oman tunelmansa.
Viehättäviä "sisäänkutsuja" oli lähes joka kaupan ovella.
Yllättävää oli, että todella moni kauppa oli lopettanut ja uusi tullut tilalle. Jäimme kaipailemaan paria erittäin suosittua liikettä, mutta löysimme myös pari uutta kivaa puotia.
Raatihuoneen kojuilla kävi vilske, mutta meille ei sieltä tarttunut mitään matkaan. Sen sijaan vanhat tutut liikkeet Ometta ja Åtta eivät pettäneet tälläkään kertaa.
Joulun hyvän mielen tuoja!
Sisustusliike Vanille Home oli yksi uusista tuttavuuksista viehättävine tavaroineen, mutta ennen kaikkea tunnelmansa vuoksi. Valoa, pastellisia sävyjä, hyviä tuoksuja!
Putiikin ulkopuolella ihanan pirteät nuoret tytöt jakoivat ilmaiseksi glögiä ja pipareita ja kehottivat vierailemaan liikkeessä. 
Ehkä yksi kuvatuimpia tämän joulun "ihmeitä" on tämä pukki, joka yrittää toisen kerroksen parvekkeelta sisään...
Tällä kertaa oli liikkeellä myös tonttukuoro, joka toi lauluillaan hyvää mieltä kaupungissa vierailijoille.
Kaikissa ruokapaikoissa oli jonot ulos asti, sen verran suosittu oli tämä joulun avauksen viikonvaihde vanhassa Porvoossa. Me suuntasimmekin askeleemme torin laidan Café Gabrioleen ja sen herkullisten, jättikokoisten piirakkapalojen kimppuun.
Alkuun suolaista ja sen jälkeen valtavat piparkakku-mutakakut ja piparkakku-lattea. Kermavaahtoakin oli yllin kyllin ja täytyy sanoa, että ihan kaikkea emme pystyneet edes syömään.
Kyllä se joulumieli taisi löytyä meille kaikille lauantain aikana. Ostoksia ei tosin kovin paljon tehty (sillä servettejä ja kynttilöitä ei lasketa...). Parasta ehkä taas kerran oli kuitenkin se yhdessä kuljeskelu ja juttelu ja herkuttelu. 
Jouluun kuuluu tuo yhdessäolo ja siitä syntyvä tunnelma.
Sen tavoitimme.










keskiviikko 6. joulukuuta 2017

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KAHVIT TÖISSÄ JA MUSTIKKAMALJAT
 Huikea "Suomi 100" -vuosi on huipentumassa itsenäisyyspäivän viettoon ja työpaikoilla järjestettiin itsenäisyyspäivän aattona sinivalkoisia kahvitilaisuuksia. Niin myös meillä. Lähdin suunnittelemaan tarjoiluja suomalaisten raaka-aineitten ympärille ja tietysti värit olivat myös mielessä - sininen ja valkoinen. Osa väreistä toteutui enemmänkin kattauksessa, mutta kaiken kaikkiaan tunnelma oli juhlava.
Kynttilät, värillinen valosarja, siniset servetit ja kaitaliina, sekä tarjoilut loivat hienon näkymän.
Alkumaljoina juotiin Karpalo-kivennäisvettä, joissa koristeena oli muutama rosmariinin lehti ja pari karpaloa.
Kahvin kanssa nautittiin mustikkamaljat, jotka olin laittanut pieniin laseihin ja tietysti Fazerin sinistä suklaata.

MUSTIKKAMALJAT (20 pientä)

Valkosuklaa-vaniljapannacotta - pohjakerros

3 liivatetta
2 dl kuohukermaa
vaniljatanko
1-2 tl sokeria
100 g valkosuklaata
2 dl turkkilaista paksua jugurttia

 Pane liivatelehdet kylmään veteen n. 5 minuutiksi.
Kaada kerma ja vaniljatanko sekä sokeri kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen ja anna kiehahtaa kevyesti. Ota kuuma kattila liedeltä pois. Poista vaniljatanko tässä vaiheessa. Lisää suklaapalat joukkoon yksi kerrallaan koko ajan sekoittaen. Purista liivatelehdistä vesi pois ja lisää ne seokseen. Sekoita hyvin.
 Anna massan jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Lisää jugurtti joukkoon ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa vaniljasokeria. Sekoita viimeisen kerran huolellisesti ja kaada seos tarjoiluastiaan, esimerkiksi laseihin, jälkiruokakippoihin tai yhteen suurempaan kulhoon.
Anna pannacottan jähmettyä jääkaapissa ainakin tunti tai pari ennen kuin lisäät seuraavan kerroksen.


Mustikkatäyte - välikerros

3 liivatetta
3 dl mustikoita
2 1/2 dl (1 prk) vispikermaa
200 g vaniljarahkaa
2-3 rkl sokeria (tai oman maun mukaan)
sinistä pastaväriä (halutessasi sinisemmän värin)

 Laita mustikkatäytteen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen vaniljarahka ja sokeri.
Soseuta mustikat (pakastemustikoita ei tarvitse valuttaa). Erota noin desilitra mustikkasoseesta ja kuumenna se kiehuvaksi. Sulata joukkoon liotetut liivatteet. Sekoita kerma-rahkavaahdon joukkoon liivate-mustikkasose, loput mustikkasoseesta. Halutessasi voit sävyttää täytettä sinisemmäksi sekoittamalla joukkoon pastaväriä.

 Lisää jokaiseen tarjoilukippoon pari-kolme lusikallista mustikkatäytettä ja laita annokset jähmettymään jääkaappiin pariksi tunniksi tai yön yli.

Koristeluun

kermavaahtoa 
sinisiä nonparelleja

 Pursota kermavaahdosta ruusukkeet mustikkamaljojen pinnalle ja koristele nonparelleilla.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja onnea 100 vuotiaalle Suomelle!



sunnuntai 3. joulukuuta 2017

PERJANTAIN MAKUJA LAUTASELLA
 Aina vaan enemmän ja enemmän olen alkanut ajatella ruoka-annoksen ulkoasua ja tekstuureja kokatessani. Kaikkea ne Master Chefit saaavatkaan aikaan! Juuri päättyi Australian kisa ja jännitin joka päivä loppuun asti kokkien mukana. Wau, mitä annoksia. Ja se yllättää aina, millaisia huippuluomuksia kotikokit onnistuvatkaan valmistamaan. Olisi mielenkiintoista päästä tuollaiselle matkalle mukaan, mutta en ole koskaan haaveillut kokkauksesta ammattia itselleni. Nautin siitä, että voin keittiössä kokeilla uusia juttuja ja tarjoilla ystäville ja läheisille nautittavia makuelämyksiä.
PINAATTI-KEVÄTSIPULI-KASTIKE

Perjantai-illaksi olin hankkinut palan lohta ja sen ympärille aloin rakentamaan annosta. Pidän paljon pinaatista ja teinkin kevätsipulista, pinaatista ja kermasta kastikkeen. Mausteeksi ripaus suolaa, sokeria ja mustapippuria. 

VIHREÄT PAVUT BALSAMICOSSA

Olin myös hankkinut pitkiä, vihreitä papuja ja pilkoin pari salottisipulia, leikkasin päät pavuista ja puolitin ne. Kiehautin papuja pari minuuttia kiehuvassa vedessä, valutin ne ja kuullottelin pannulla salottisipulit ja pavut. Maustoin ne ruokalusikallisella balsamicoa, ripauksella suolaa ja sokeria. Herkkua!
RAPEA LOHI

Kalasta poistin nahan ja ruodot ja leikkasin sen reiluiksi paloiksi. Kierittelin lohen korppujauho-vehnäjauho-suola-valkopippuri -seoksessa ja paistoin reilussa voissa pannulla kullanruskeaksi ja rapeaksi.
 Ja se toinen rapeus tuli sitten perunalastuista eli sipseistä. Sipsit olisi voinut toki ottaa valmiina pussistakin, mutta halusin kokeilla, onnistuisinko saamaan uunissa myös rapeita lastuja. Olen toki tehnyt ennenkin juureslastuja, mutta tällä kertaa paneuduin vähän perusteellisemmin tärkkelyksen poistamiseen.


PERUNALASTUT 

perunoita
öljyä
suolaa

 Pese perunat hyvin. Viipaloi perunat ohuen ohuiksi kuorineen esim. mandoliinia apua käyttäen. Laita perunalastut kylmään veteen. Kaada vesi pois ja kaada uutta kylmää vettä perunoitten päälle. Tarkoituksena on huuhdella perunoista mahdollisimman paljon tärkkelystä pois.
 Kaada vesi pois ja levitä perunalastut puhtaan pyyhkeen päälle. Painele toisella pyyhkeellä tai talouspaperilla perunat mahdollisimman kuivaksi. Levitä perunat leivinpaperilla päällystetylle pellille mahdollisimman levälleen (yritä etteivät ne koskettaisi paljon toisiaan, minulla tosin ne olivat osittain päällekkäin ja se vaikuttaa siihen, että perunat eivät kuivu kunnolla).
 Ruiskuta tai ripottele perunoitten päälle kevyesti öljyä ha sormisuolaa tai tavallista suolaa.
 Paista 180 C uunissa n. 20 minuuttia ja käännä lastut kertaalleen. Jatka paistamista n. 10 min. Varo, etteivät perunat pala. Voit nostaa vähän uunin lämpöä tarvittaessa 200:n asteeseen.
Kuivasin perunoista mahdollisimman hyvin veden pois. Neljästä perunasta tuli näin paljon lastuja ja olisi ollut viisasta sijoittaa ne kahdelle eri pellille eikä päällekkäin. No, ensi kerralla sitten.
Olen saanut tädiltäni lahjaksi ihanan, pienen, kristallisen sormisuolakipon. Se on kuin koru keittiön työpöydällä!
Kaikki perunat, joihin tuli vähän ruskeaa väriä, olivat herkullisen rapeita, mutta värittömiksi jääneet jäivät pehmeiksi. Täytyy vielä kehitellä reseptiä. Tosin, kuten aiemmin totesin, päällekkäin laittaminen ei parantanut lopputulosta.
Kokonaisuus oli hyvä, maut ja tekstuurit täydensivät toisiaan. Balsamicopavuista tuli mukavaa hapokkuutta ja kermainen kastike teki mieli nuolla lautaselta lopuksi. 
Mukavaa viikonvaihdetta kaikille herkuttelijoille!